Terveisiä smörrebrödien ja tuhansien polkupyörien maasta!
Meillä jäi eiliset Linnan juhlat väliin, sillä vietimme pitkän viikonlopun Kööpenhaminassa, miehen kanssa, ihan kaksin.
Kierrettiin, kuljettiin, katseltiin. Ja tuhlattiin veronpalautuksia. :)
Hotellimme oli loistavalla paikalla, kävellen pääsi kaikkialle. Tivoli ja päärautatieasema olivat melkein vieressä. Liikuimmekin kävellen paikasta toiseen, vain matkat lentokentälle teimme junalla.
Perjantaina lähdimme liikkeelle jo aikaisin aamusta. Koska lähes kaikki liikkeet aukesivat vasta kymmeneltä, oli meillä hyvin aikaa kierrellä ympäri Kööpenhaminan keskustaa.
Polkupyörät.
Niitä todellakin oli joka puolella. Kaiken kokoisia ja mallisia. Se mikä oli varmasti suurin ero suomalaiseen pyöräilykulttuuriin, oli erilaiset tavat kuljettaa lasta pyörällä. Suomessa noin 98% pyöräilijöistä kuljettaa lasta polkupyörän takaosaan kiinnitettävässä istuimessa. Kööpenhaminassa näin vissiin yhteensä kolmessa pyörässä lasten istuimen takana. Lähes kaikilla, joilla oli lapsi kyydissä, matkusti lapsi pyörän edessä olevassa vaunussa. Liikenteessä näkyi myös paljon lasten istuimia, jotka oli kiinnitetty pyörän ohjaustankoon puoliksi makaavaan asentoon. Ja vaikka pyöräily on erittäin suosittua Tanskassa, vain todella harvalla oli kypärä päässä. Ja jos jollain aikuisella olikin kypärä, ei kyydissä olevalla lapsella sitä kuitenkaan ollut.
Myös lasten pukeutuminen oli silmiinpistävää.
Lähes koko perjantain satoi vettä, välillä enemmän, välillä vähemmän. Tuuli myös kovasti ja oli oikeasti kylmä.
Juuri kellään lapsella ei ollut minkäänlaista päähinettä, eikä käsineitä. Vanhemmat olivat monesti verhoutuneet päästä varpaisiin kunnon talvi tamineisiin, päässään paksut villapipot ja käsissä pörröiset lapaset, mutta lapset kulkivat paljain päin ja käsin.
Monta pientä sylivauvaakin tuli vastaan ilman ko. asusteita.
Hui! Vai ollaanko me suomalaiset vain liian innokkaita pukemaan lapsillemme täysi varustus päälle heti, kun mittari painuu lähemmäs nollaa?
Koska mies kulki kiltisti minun kanssani kaupoissa, menin minäkin mukaan Rundetårnin Observatorioon. Observatorio sijaitsee keskeisellä paikalla kävelykadun varrella. Tornin huipulla olevalta näköalatasanteelta oli hienot näkymät kaupungin kattojen ylle. Käyntimme aikana oli tosi sumuista, joten se hiukan rajoitti näkyvyyttä. Torniin ei johda portaita, vaan hieno kierrekäytävä. Monen askeleen kohdalla mietin, mikä työ käytävän rakentamisessa on ollutkaan...
Kierrekäytävä oli hieno, näkymät tornista olivat hienot, mutta...
Hienointa, mitä minä kyseisestä paikasta löysin, oli aivan älyttömän ihanat italialaiset nahkatuolit kahvilassa. Kauniit ja niin pehmeät. :)
Perjantaina illalla kävimme Tivolissa. Kööpenhaminan Tivoli on varmasti suosituin kohde turistien keskuudessa.
Me emme käyneet missään laitteissa. Katseltavaa riitti muutenkin. Olihan paikka kaunis ja lumoava satoinetuhansine valoineen. Jokapuolella oli pieniä kojuja, joissa myytiin matkamuistoja, joulukoristeita ja ruokaa. Etenkin paahdettuja manteleita ja glögiä, terästettynä tai ilman, oli tarjolla monessa pikku mökissä.
Kööpenhamina on shoppailijan Mekka.
Etenkin sisustusintoilijoille kaupunki tarjoaa parastaan. Huomenna paneudutaankin enemmän Kööpenhaminan ostosmahdollisuuksiin.
Matkailu avartaa, mutta kyllä kotiin on aina yhtä ihana palata.
Nyt nukkumaan, ihan omaan sänkyyn. <3
T
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!